lauantai 6. joulukuuta 2014

Nimi on enne, niin on tapana sanoa kai

Jos nimi on enne, mitä voi odottaa Peilikuvalta?

Blogia pystyyn pistäessä tasapainoilin kahden nimen välillä. Peilikuva on ollut se nimimerkki, minkä takaa olen muiden blogeja kommentoinut. Se ei ehkä kuitenkaan tuntunut heti kättelyssä luontevalle valinnalle. Peilikuva. Eihän se kerro mitään minusta? En ole peilikuva kenellekään. Toki haen inspiraatiota muista blogeista, mutten koe peilaavani enkä halua peilata ketään tiettyä bloggaajaa.




Entäpä konkreettisen peilikuvat? Ne, joita on räpsitty koko nuoruus. Ensin ne otettiin hiukset silmillä jollain ikivanhalla Canonilla. Peilissäkin taisi olla tarroja. Taisin siihen aikaan kuunnella J-poppia ja -rockia ja pukeutuakin sen mukaisesti. :D Siihen elämänvaiheeseen nuo Canon-peiliposet toki sopivat. Niitäkään ei kuitenkaan toivottavasti tulla blogin puolella näkemään ja jos nähdäänkin, on ne otettu ehkäpä kännykällä tai järkkärillä. Nuo pienet pokkarikamerat kun ovat ainakin omalla kohdallani enää muisto vain.




On kai tultava siihen lopputulokseen, ettei blogin nimessä ole päätä eikä häntää. Se on kuitenkin lyhyt ja ytimekäs. Ehkä hiukan massaa, mutta se sallittakoon. Peilikuva on ihan hyvä nimi. Se tuntuu kotoisalle. On kiva olla kotona omassa blogissaan. :)




Happy Feet. Se olisi ollut toinen vaihtoehto. Massaa ja ehdottoman harhaanjohtava, joten se sai jäädä vain ajatuksen tasolle. Mutta miksi se kävi edes mielessä? Rakastan matkustamista. En haluaisi olla paikallani lainkaan. Ja kun olen onnellinen, läpsyttelen kävellessäni. Ihan kuin joku pingviini. :)




Koska ei taaskaan ole mitään ajankohtaisempia kuvia, niin mennään kissakuvilla. Kissakuvathan toimii aina, eikö? Happy Feet sivustolta Rottentomatoes.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että ilahdutit miuta kommentoimalla! :)