maanantai 2. helmikuuta 2015

Mä oon tääl, en koskaan pelkää pudota

Kivaa maanantaita! :) En oikein tiedä mikä miuta vaivaa, mutta tämä maanantaiaamu on tuntunut kaikkea muuta kuin maanantailta. Okei, olin laiska ja skippasin luennot ja jäin niiden sijasta lymyilemään peiton alle. Olen kuitenkin saanut käytyä sähköpostit läpi ja tehnyt muutenkin kaikkea hyödyllistä, joten en pode kovinkaan huonoa omatuntoa tästä lusmuilusta. Sääkin on mitä kaunein ja koko viime viikon vaivannut flunssa miltei poissa. Vilkaisu kalenteriinkin tuo vaan hymyn huulille. Vaikka tulevat viikot näyttävät kiireisiltä, on tiedossa sellaista kivaa kiirettä. Mielenkiintoisia kokouksia ja tapaamisia, tapahtumia, palavereita, ideariihiä ja ihmisiä!

Seuraavien kuvien teinipeili-asu on valitettavasti varsin mielikuvitukseton ja tyylitön. En edes julkaisisi sitä, ellei kuvat olisi supervähissä! Täytyy toivoa, että tällä viikolla saisin korjattua asian ja taltioitua edes muutaman kelvollisen asukokonaisuuden. Tai edes jotain kuvia. :)

Vannoin ensimmäisessä postauksessani, etten alennu niihin teinipeilikuviin enää. Vaan alennuinpa kuitenkin. Syytän tästä kuvaajan ja ajan puutetta ja lupaan, ettette liian usein joudu moista katastrofia täällä blogin puolella todistamaan.




Pientä kerrospukeutuja-minääni turhauttaa nollan paikkeilla pyörivä loskakeli aivan suunnattomasti. On liian kylmä nahkatakille ja bleiserille, mutta aivan liian lämmin kunnon toppatakeille. Jopa näille säille tarkoitettu parka on hieman hämillään. Sekään ei tiedä, onko se liikaa vai liian vähän vai kenties juuri sopivasti.




Olen surkea ja surkean mielikuvitukseton pukeutuja näillä keleillä. Harmaa ja vähävaloinen sää ei myöskään auta asiaa. Kengät? Jotain, mitkä eivät mene pilalle vedestä tai loskasta ja pärjäävät myös lumessa. (Hahhah, oikeasti olen kulkenut ympäriinsä valkoisissa tennareissa. Tai siis, ne oli joskus valkoiset :D ) Omassa kenkäkaapissani ei siis kovin montaa vaihtoehtoa ole. Siihen perään housut, toisinsanoen farkut tai tekonahkapökät. Loppusilaukseksi joku varsin tylsä yläosa, eli luotto-teeppari, neule tai pitkähihainen t-paita. Sitten tuo homssuinen parka. Se on jo vanhahko, mutta aina yhtä ihana! Ei ehkä se kaikista istuvin, mutta muuten todella rakas rytky. :) Kirsikkana kakun päälle pipo (tai lippis:) ja lapaset, huivia unohtamatta. Olen totisesti huivityttö! Muuttaessani tuossa viime viikolla laskeskelin, että miulla on yli 20 huivia. Tällä hetkellä olen siis siinä more is more -vaiheessa. Odottelen vielä sitä päivää, kun olen rikas ja voin vaihtaa huivikasani pariin laadukkaaseen Acneen ja LVhen. :)




Ideoita olisi, mutta niitä miettiessä ajaudun aina samaan pisteeseen - pohtimaan vaatekaappini vajavaisuutta. Toisaalta olen ehkä vielä lapsenkengissä oman tyylini kanssa. Ei siis ole ihme, ettei vaatekaappini ole vielä lähelläkään täydellistä. Mungo-Anna listasi edellisessä postauksessaan vaatekaapin kulmakiviä. Vaikka tyylini eroaa Annan tyylistä todella paljon, allekirjoitan miltei jokaisen hänen listaamansa vaatteen tarpeellisuuden! Joskin niistä puolet uupuu vielä omasta kaapistani, tai ainakin ovat niitä halvimpia mahdollisia versioita itsestään. Luotan siihen, että tässäkin asiassa puhkikulutettu lause "hiljaa hyvä tulee" pitää paikkansa. So far luotan nuhjuiseen parkaani ja jatkan unelmointiani. :)

Miten teidän aamu on lähtenyt käyntiin? Hyppiikö maanantai nenille, vai onko teilläkin epätavallisen mukava viikon alku?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että ilahdutit miuta kommentoimalla! :)